ARTO KOKKILA - HARJOITUSPÄIVÄKIRJA
Aloitus oli hankalaa kun en oikein tiennyt millä siimalla aloittaisi ja Jakso alkoi munauksella jo ennen kuin olin päässyt vesille. Vaihdoin Leväsen kanssa viimeinen jakso veneessä. Kaloja ei meinannut löytyä. Kävin ensimmäistä kertaa kellumassa renkaalla. Paikkana Vaikka SM-finaalilippu olikin jo taskussa, päätin lähteä Savon Perhocupin karsintaan mukaan. Sama lampihan on SM-kilpailujen järvenä. Toimisihan kilpailu hyvänä harjoituksena. Huonostihan kilpailu meni, mutta sain arvokasta tietoa muilta kalastajilta ottivehkeistä ja paikoista. 28.6. - 5.7.09 Teno Lohenkalastuksen ohessa tuli harjoiteltua harjusten pinturikalastusta jäätävissä olosuhteissa. 17.7.09 Kermankoski Kermalta ei mitään mainittavaa tullut. Lähinnä larvoilla pikkutaimenta ja pari vähän isomman taimenen karkuutusta. 28.7.09 Palsankoski Piti päästä harjoittelemaan kirjolohen jokikalastusta. Vaihtoehtoja ei keskisuomessa montaa ole. Käytännössä piti valita Palsankosken ja Muuramenjoen väliltä. Palsankoski vei voiton. Vesi oli todella alhaalla eikä kala ollut otillaan vaikka suvannoissa joitain pintakäyntejä näkyikin. Lopulta vaihdoin upposiimaan ja aloin kalastamaan boobyllä. Se toimikin jollain tavoin. Sain kaksi kaksi kirjolohta. 1.8.09 Vaikkojoki (SM-kilpailun joki) Lähdin harjoittelemaan SM-kilpailuita varten. Päivästä tuli todella märkä kun vettä alkoi satoi koko ajan iltapäivästä lähtien. Kalansaanti ei ollut pääasiana reissulla. Tärkeintä oli saada tuntumaa vesimäärään ja erityylisiin paikkoihin. Taimenta ja harjusta ei löytynyt mistään, mutta kirjolohikontakteja joitain. Kirjolohet löytyivät pääasiassa juuri sieltä mistä niitä oli parhaiten saatu Savon Perhocupin kilpailuissakin. Yksi kirjolohi löytyi kovasta koskestakin. 2.8.09 Suuri kangaslampi (SM-kilpailun järvi) Autossa nukutun yön jälkeen suuntasin "virkeänä" Suurelle Kangaslammelle. Vähän turhalta harjoittelu SM-kilpailuita varten tuntui kun tiesin, että uutta kalaa ei ole lampeen istutettu. Kisoissa kalastus tulisi olemaan erilaista. Testailin aluksi lähinnä erilaisilla upposiimoilla boobyillä, nymfeillä ja buzzereilla ilman minkäänlaista kalakontaktia ympäri lampea. Iltapäivällä löysin paikan jossa muutama kala popsi pinkakalvolta ötökkää. Seurailin veneellä tuikkeja ja löysin lopulta nymfin jonka sain kaloille syötettyä. Parin kirjolohen ja yhden karkuutuksen jälkeen pakkasin kamppeet ja lähdin kotimatkalle. Se hyöty reissusta jäi, että jos kilpailussa järveltä ei kalaa rupea nousemaan, niin vaihtoehdoksi jää vanhojen kaloje kalastukseen keskittyminen. 8.8.09 Summakoski Viimeinen harjoitus ennen SM-kisoja. Krisse lähti "sparraajaksi". Kosken vesi oli melko alhaalla, mutta kalastettavissa. Veden väri ja korkeus vastasi varsin hyvin SM-kilpailujen vaikkojokea joskin kosken profiili onkin erilainen. Koskessa tiesin olevan istaritaimenta joita oli koukutettu paljon. Sekin sopi hyvin kisaharjoitteluun. Larvalla ja kuulapäänymfillä taimenta alkoikin löytyä. Pinturilla oli hiljaista, vaikka silläkin yleensä kalaa Summakoskesta sai. Larvan ottivärikin löytyi. Yksi väri antoi selvästi parhaiten kalaa. Tosin suurin taimen tuli syvältä painolarvalla. Se olikin muista kaloista poiketen kirkas järvestä tullut vieras. 15-16.8.2009 SM-kilpailu Riistavedellä Tulimme Pölkin Esan kanssa Suurelle Kangaslammelle perjantaina hyvissä ajoin. Ennen kilpailujen aloituspalaveriä ehdin hyvin asettua mökkiin asumaan. Tuttuja kalastajia oli naapurimökit täynnä, joten kilpailutunnelmaan pääsi nopeasti. Arvontalappu ilmoitti, että lauantaina aloitan lammelta ja sunnuntaina kalastan poolit 1 (Pielisen pitkän yläosa) ja 12 (kalliokoski). Molemmat poolit tiesin koskipätkiksi, joten kalastus tulisi keskittymään taimeniin. Ennen nukkumaan menoa sitaisin lammelle pari perhoa ja tein perukkeet valmiiksi. 1. jakso: Aamulla ei kaloja pinnassa näkynyt. Olin suunnitellut aloitukseen kärkiuppoavaa siimaa, mutta otin sittenkin fast-inter uppo-siiman. Veneeseen tuli Penttilän Tapsa. Tapsalle sopi hyvin se, että aloitimme vasemmalla olevasta lahdesta. Laitoin värikkään boobyn päähän ja pari kevyesti painotettua leechia sivuperukkeisiin. Tällä tekniikalla ei mitään kuulunut, joten vaihdoin boobyn painotettuun leechiin. Muutaman heiton jälkeen perhojen lähestyessä venettä tunsin heikon nykäyksen ja lopulta huomasin kirjolohen seuraavan perhoa. Se ei kuitenkaan perhoa uudestaan ottanut. Näytti siltä, että huonolla syönnillä kalat ovat. Vaihdoimme paikkaa läheiseen niemenkärkeen. Tapsa sai kalan melkein heti ja minäkin muutaman heiton jälkeen. Avauskala rentoutti kummasti, ja luotto kalastustekniikkaan ja perhoihin nousi. Niemestä siirryimme takaisin lahteen. Lahdesta Tapsa sai kalan ja minä kaksi. Molemmat kalat tulivat aivan veneen vierestä kun olin "pilkkimässä" niitä heiton lopussa. 2. jakso: Nyt veneessä Ylösen Olli. Vähän piti neuvotella aloituspaikasta Ollin kanssa. Olli oli saanut edellisellä jaksolla pari kalaa lähtöpaikan oikealla puolella olevasta lahdesta. Aloitimme kuitenkin samasta lahdesta josta olin saanut kaksi kalaa. Lahdesta tulikin Ollille kaksi kalaa ja minulle kolme (pilkkiminen on hyvä harrastus!). Jakson jälkeen oli aika kurko olo kun kaksi jaksovoittoa oli taskussa. 3. jakso: Jakson lähtövihellystä odotellessa huomasin mitä tuleman piti. Lähes kaikki veneet olivat kilpaa menossa lahteen josta Ollin kanssa olimme kalat saaneet. Alakorven Pertun kanssa otimme rauhallisesti ja asetuimme lahden lähettyville niemen kärkeen. Alkuvihellyksen jälkeen Hiltusen Jyrki sai heti kalan veneitä täynnä olevasta lahdesta. Muuten olikin hiljaista - eikä ihme, sellainen melskaus lahdessa kävi. Mekin Pertun kanssa yritettiin lahdesta myöhemmin kalastaa ja Perttu taisikin saada yhden kalan. Jakson lopuksi siirryimme paikkaan jossa Perttu oli edellisellä jaksolla karkuuttanut kalan. Paikan tiesin hyväksi myös Savon Cupin karsintakilpailuista. Lähes heti sain kirjolohen ja sain huokaista helpotuksesta (taisi siinä pieni tuuletuskin irrota). Perttu sain vielä toisen kalansa - epämuodostuneen kirjolohen jonka joutui taivuttamaan suoraksi mittausta varten. Rantaan soutaessa Toivosen Olli ja Holttisen Niksu kertoivat saaneensa kalat mieheen. Molemmat sentin lyhempiä kuin minun! Taas jaksovoitto. Ainoastaan minä ja Ylösen Olli olivat saaneet kaloja kaikilta jaksoilta. Ollilla oli pisteitä 5 ja minulla 3. Myös joelta oli vain kahdella kaverilla kalat molemmilta jaksoilta. 4. Jakso: Harvinaisen rennolla ololla pystyi lähtemään sunnuntain jokipätkille. Tiesin, että yhdellä kalalla olisin hyvin lähellä suomen mestaruutta. Vappulan Antti tulisi kalastamaan samat poolit kuin minä. Pooli 1 oli ollut tyhjä kaloista edellisen päivän kalastajille, joten kovan työn takana kalan kaivaminen varmasti olisi. Melkoista kaivamista kalastus olikin. Pooli koostui pienestä niskasta, matalasta rännistä ja alaosan montusta. Monttu näytti selkeästi parhaimmalla paikalle, joten suurimman osan aikaa kalastin sitä. Yritin monenlaista tekniikka, mutta kalastus oli vaikeaa. Pohjassa oli tukkeja ja puolet montusta oli syvää akanvirtapyörrettä. Täytyy myöntää, että en tiedä kuinka paikkaa olisi kannattanut kalastaa. Kaloja ei tullut eikä näkynyt. 5. Jakso: Ruokailun aikana alkoi satamaan. Tyhjän jakson johdosta tilanne tasoittui. Nyt oli mestaruus auki monelle kalastajalle. Antti oli saanut kaksi kirjolohta minun lopetuspoolista. Ihmettelin vähän kirjolohia kun pooli oli pikemmintin taimenelle sopivaa koskea. Hiltusen Jyrki ja Alakorven Perttu olivat myöskin saaneet kalaa ja olivat voittotaistelussa mukana. Poolin rannassa odotti yllätys. Pooli ei loppunutkaan ennen suvantoa, vaan puolet suvantoa oli myös mukana. Aloitin loppuliu´un kalastuksella. Huomasin, että ranta syveni äkkiä eikä kahlaaminen todennäköisesti onnistuisi. Perhot kävivät kuitenkin välillä pohjassa kun kalastin reunavirtaa - siis kauempana täytyi olla matalampaa! Rantasyvän jälkeen suvannossa pääsikin hyvin kahlaamaan. Pintasiimalla en kuitenkaan saanut kontaktia kaloihin. Sitten oli kosken vuoro. Kävin läpi koko kosken lähinnä rännin reunoja kalastellen ja yläosan kivien ympäristöjä koluten. Saaliiksi tuli vain kaksi alamittataimenta. Viimeiseksi tunniksi palasin loppuliu´un kalastukseen. Vaihdoin siimaksi kolmosuppoavan ja perhoiksi perus-kirjolohileechit ja kahlasin suvantoon. Kalastin loppukoskea ja suvantoa samalla kun liikuin pikku hiljaa alavirtaan. Puoli tuntia ennen ajan loppumista pinnan alla ollut vavan kärki niiasi ja kahvassa tuntui tukevat potkut. Kalan solahtaessa haaviin pääsi spontaani karjaisu. Loppuajan kalastin vielä suvantoa ilman tapahtumia. Oli huikea tunne, kun tiesin mitalin ja jopa mestaruuden olevan todennäköinen. Jaksosijoituksissa olin lopulta neljäs yhdessä Leväsen Jukan kanssa. Suomen mestaruus siitä sitten irtosi ja vajaan vuoden sisällä toteutuu suurta kolme unelmaa Suomen mestaruus, syksyn EM-kilpailut ja ensi vuoden MM-kilpailut!
|