JUNIORIEN SM-PERHOKALASTUS JULKUJÄRVELLÄ

Tämänvuotinen Juniorien Perhokalastuksen SM-kilpailu käydään Ylöjärven Julkujärvellä 22.-23.08.2009. Järvi sijaitsee vajaan 15 minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta naapurikunnan puolella.

Julkujärvi on noin kolmen hehtaarin laskuojaton suppajärvi harjualueen keskellä. Sen keskisyvyys on noin  kolme metriä, mutta syvimmästä montusta vettä löytyy lähes yhdeksän metriä. Ennen happikatojen vaivaaman järven luontaisen kalaston muodostavat tutut järvikalat särki, salakka, ahven, kiiski ja ruutana. Järvessä elelee myös yksinäinen haukimamma, jonka keväällä arvioitiin noin yhdensänkiloiseksi. Vuosien mittaan järveen on istutettu erilaisia jalokaloja, mutta käytännössä ainoa kilpailukala on kirjolohi. Istutusten mukana järveen on tullut vahingossa myös muutamia toutaimia, jotka lienevät jo useampikiloisia. Ennen kisaa tehdään kirjolohi-istutus, mutta järvessä on runsaasti vanhojakin kaloja, jotka tosin saattavat olla hyvinkin nirsoja.

Kilpailu kalastetaan rannalta (kahluukielto), joten tarvitaan pitkävartinen haavi. Takaheittotilaa ei ole, joten rullaus- ja alaheitot on syytä harjoitella kisaan mennessä kuntoon. Liioittelematta voi todeta, että pitkälle heittävät menestyvät. Osassa rantaa on heittämistä ja haavimista haittaavaa sarakasvustoa. Ennen junnukisaa järvelle tehdään muutamia heittolaitureita, jotta aiemmin kalastukseen sopimattomia alueita voitaisiin hyödyntää.

Käytännössä kalastussyvyys on 0-3 metriä. Viime vuosina vettä ei ole tutkittu, mutta aiemmin kolmen metrin jälkeen alkoi hapeton vesi. Nykyisin tilanne lienee parempi, koska järvellä on ollut kymmenkunta vuotta avantouimareiden pumppu, joka pitää osan järvestä sulana ankarillakin pakkasilla ja samalla hapettaa vettä. Veden kirkkaus vaihtelee vesi- ja levätilanteen mukaan. Tänä kesänä näkösyvyys on ollut 1-2 metriä eli vesi on hieman sameaa. Yleisimmin käytetyt siimat ovat vaihdelleet pintasiimasta nopeaan lasisiimaan, mutta synkemmilläkin siimoilla on saalista saatu.

Perhot ovat tyypillisiä kirjolohiperhoja; varsinkin kun uutta ja koukuttamatonta kalaa on. Vanhat kalat ovat luku sinänsä, sillä ainakin luonnonravintoon oppineet eivät räikeisiin perhoihin ota. Tietyissä tilanteissa pienet tummat nymfit ja pintaperhot ovat tepsineet vanhoihin yksilöihin.

Järven pohjassa on sinne kaatuneita puita ja oksia perhoja vaanimassa. Joillakin pooleilla on ulpukoita tuomassa jännitystä väsyttelyyn. Alhaalla roikkuvat oksat ja rannan puut haittaavat paikoin kalastusta – ja varsinkin väsytyspaikat kannattaa katsoa etukäteen.

Tuuli järvellä pyörii sattumanvaraisesti ja eri puolilla järveä tuulenvireet voivat tulla eri suunnista. Kalastipa millä poolilla tahansa, tuntuu, että aina on vastatuuli…

Teksti ja kuva : Juha Viista