PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT SEURAJOUKKUEIDEN SM-KISOISSA 2009


Perhokalastuksen seurajoukkueiden SM-kilpailut pidettiin Karkkilassa Karjaanjoella 5.–6.9.2009. Järjestäjinä toimivat Järvi-Suomen Kilpaperhokalastajat ja kilpailun johtajana oli Seppo Jalkanen.

Ensimmäisen kisapäivä lauantai oli keliltään aurinkoinen ja lämmin. Toinen kisapäivä oli pilvisempi ja iltapäivällä satoi jonkin aikaa reippaasti vettä. Joen vesi oli matalalla, mutta kalastus oli kuitenkin mielekästä. Tämä mahdollisti myös sen, että aika monet pääsivät kalastamaan ”näkyviä” kaloja.

Kilpailussa oli mukana 24 joukkuetta ja kussakin joukkueessa oli kolme henkilöä. Järjestäjät olivat mahdollistaneet Pirkanmaan Perhokalastajista mukaan kilpailuun kaksi joukkuetta. Ykkösjoukkueemme oli muodostettu seuran sääntöjen mukaisesti seuran omien kalakilpailujen sekä kuluvan vuoden SM – menestyksen perusteella ja joukkueessa kilpailivat Juha Viista (kapteeni), Kari Tolonen ja Ville Vainio. Seuran kakkosjoukkue on pyritty kokoamaan seuran nuorisojäsenistä, mutta yhteensattumien takia junnumme olivat omalla seuran järjestämällä kalareissulla Äyskoskella. Johtokunta oli jo keväällä nimennyt kakkosjoukkueen kapteeniksi Joni Haapasen. Lyhyellä varoitusajalla koottiin kakkosjoukkueen muut jäsenet kilpailutoiminnassa mukana olleista ja mukaan joukkueeseen lähtivät Ismo Koivula ja Leo Viljanen – näin ”junnujoukkueesta” tulikin melkein ”seniorijoukkue”.

Kapteenien kokouksessa lauantaiaamuna klo 06:30 aikaan Juha ja Joni vetivät arvan A-ryhmään. Joukkueiden poolit kilpailussa, kalaa saaneet joukkueiden jäsenet sekä sijoitus eri jaksoilla ja pooleilla olivat seuraavat:

joukkues-sm-taulukko.jpg


Ensimmäinen päivä alkoi molemmilla joukkueilla hiukan nihkeästi. Vaikka kalaa pooleilla selvästi oli hyvin, niin kalat oli vaikea saada reagoimaan perhoihin. Kahdella ensimmäisellä jaksolla kakkosjoukkue sai yhden kirjon kummallakin jaksolla ja ykkösjoukkue onnistui vasta toisella jaksolla saamaan ensimmäiset kalansa. Kolmas jakso oli samalla myös päivän viimeinen. Jakson loppupuolella Ismo sai kakkosjoukkueen ensimmäisen kalan, jonka jälkeen Ismolla oli tärkeä rooli ohjata Jonin sekä Leon kalastusta paikoilla, joissa kalahavaintoja oli jakson aikana saatu. Jonin kalastus keskittyi jakson aikana poolin alapäässä oleviin monttuihin, joista Joni oli jo pari kalaa jakson aikana karkuuttanut. Jonin vaihdettua muista perhoista poikkeavan Viistelin päätyperhoksi, alkoi taas moneen kertaan kalastetussa paikassa tapahtua. Kala haaviin ja oli Leon vuoro kalastaa. Lähes heti perään Leo onnistui koukuttamaan kalan poolin yläosilta ja näin jokaisella joukkueen jäsenellä oli kala jaksolta. Myös ykkösjoukkue onnistui saamaan kolme kalaa illan jaksolta. Ensimmäisen päivän jälkeen molemmat joukkueet olivat hyvissä asemissa jaetulla viidennellä sijalla. Tästä saattoi hyvillä mielin jatkaa seuraavaan kisapäivään.

joukkuesm-kuva1.jpg

 

Kuva 1. Näkymä poolin 3 yläosaan.


Toinen kisapäivä alkoi molemmilla joukkueilla valvonnalla, ja samat poolit olivat sitten heti joukkueiden kalastusvuorossa. Kakkosjoukkue sai valvonnan aikana katsella kuinka valvottava joukkue kalasti poolin ilman tulosta lukuun ottamatta yhtä karkuutusta. Koska edellinen joukkue kalasti perinteisellä ”kisatyylillä” tarkasti koko poolin, otimme pintakalvon alapuolella nopeasti uitetut tinselit ja viistelit käyttöön. Pooli käytiin aluksi nopeasti läpi ja kalat nousivat hanakasti viisteliin näyttäytymään. Onnistuimme samaan tällä (4) jaksolla kaksi kirjoa ylös ja saimme reilusti luottamusta tekemiseemme kahdelle viimeiselle jaksolle. Ykkösjoukkue sain yhden kalan tältä jaksolta.

joukkuesm-kuva2.jpg

 

Kuva 2. Näkymä poolin 7 yläosaan.

 


Päivän toinen jakso (5) oli kakkosjoukkueen osalta samaa tasoa. Leon heti alkuun saama harjus antoi hyvät lähtökohdat jaksolle. Harjuksella oli mittaakin 36 cm, joka oli jopa pidempi kuin moni kisassa saatu kirjolohi. Jo ennen jakson alkua olimme suunnitelleet joen ylitystä ja jakson puolessa välissä Joni lähti yrittämään vastarannan reunassa olevaa hiukan syvempää uomaa ja enemmän rauhassa olleita paikkoja, koska tapahtumat olivat aloitusrannalla olleet vähissä. Joni liikkui varovasti ja rannan puskien alta hän sai muutaman heiton jälkeen tartutettua kirjon. Nämä jakson kaksi kalaa paransivat taas joukkueemme asemia mitalitaistelussa. Viista jatkoi taas vakuuttavasti viistelillään saaden ykkösjoukkueelle kalan tältäkin jaksolta.

Kisan viimeisen jakson (6) kakkosjoukkue kalasti poolilla, josta kalaa oli saatu huonosti päivän aikana. Poolin kalastaneet kaksi edellistä joukkuetta olivat kyllä havainneet kaloja, mutta eivät olleet saneet mitään mittaukseen saakka. Paikka vaikutti kuitenkin hyvältä meidän kalastustyylillemme. Kalahavaintoja saatiinkin ensimmäisellä läpikäynnillä. Kuitenkin vasta noin 10 minuuttia ennen jakson loppua onnistui Leo saamaan ratkaisevan kalan haaviin larvastaen ylävirran suuntaan poolin yläosan monttuja. Joukkueen sijoitusta oli vaikea hahmottaa siinä vaiheessa, joten viimeisiin sekunteihin asti yritettiin täysillä. Parista jo aiemminkin havaituista Jonin perhoon viimeminuuteilla nousseesta kalasta huolimatta jäi Leon kirjo ainoaksi kakkosjoukkueen saaduksi kalaksi viimeiseltä jaksolta. Ykkösjoukkuekin jatkoi tasaista työtä saaden kaksi kalaa viimeiseltä jaksolta.


joukkuesm-kuva3.jpg

 

Kuva 3. Näkymä poolin 2 yläosaan.


Kalastus onnistui hyvin loppuun saakka ja muilta joukkueilta poikkeavilla toimivaksi osoittautuneilla tekniikoilla pystyttiin sunnuntaipäivän jaksoilla tekemään ratkaisevaa eroa. Parhaimmiksi perhoiksi molemmilla joukkueilla osoittautuivat tinselit ja viistelit sekä liitsit. Musta liitsi oranssilla kuulapäällä taisi olla monen muunkin suosikki?


Kakkosjoukkue suunnitteli kalastustapoja ja tekniikoita ennen kilpailua sekä tarkensimme suunnitelmaamme jokaisen jakson yhteydessä tutustuttuamme ensin kalastettavan poolin. Joukkueen tavoite ennen jokaista jaksoa oli ”taikoa” vähintään yksi kala jokaiselle. Joukkueen ”perusmenetelmänä” voidaan todeta se, että jaoimme kunkin poolin kolmeen eri alueeseen ja jokainen jäsen keskittyi omaan pieneen pätkäänsä poolilla, kunnes joku joukkueesta sai kalaa. Kukin joukkueen jäsen kalasti itselleen tutuksi tulleen pätkän poolia myös eri tekniikoilla. Aloitimme kuitenkin kaikki oman kalastuksemme samalla tavalla eli ensin oma alue kalastettiin muutamassa minuutissa läpi uittaen pintakalvossa nopeasti stremeriä – tehokkaimmaksi perhoksi tässä osoittautui tinseli tai viisteli. Tämän jälkeen kukin siirtyi omalla pätkällään alueelle sopivalla tavalla kalastamaan eli esimerkiksi larvastamaan pikkuperhoilla tai liitseillä ylä- tai alavirran suunnasta.

Kakkosjoukkue huomioi myös kunkin jäsenen heittotaidot ja omat mieltymykset kalastamisessa. Näin Joni sai osakseen nopeammin virtaavat koskipätkät, Ismo hitaammin virtaavat monttualueet ja Leo kalasteli tasaisesti virtaavilla suvantomaisilla alueilla ja niskoilla, joissa myös tarvittiin pitkiä ja tarkkoja heittoja vastarannan puskien alle ja reunoille. Jonin homma oli myös hoitaa joen ylitykset ja kalastus vastarannalla, mutta näin teimme vain yhdellä poolilla. Ensimmäisenä kalaa saanut jäsen siirtyi rantapenkalle seuraamaan muiden jäsenten kalastusta tarkkaillen samalla mahdollisesti perhojen perässä pyörähtäviä kaloja, joita itse kalastaja ei nähnyt. Kaikkien perhon perässä pyörähtäneiden kalojen annettiin aina rauhoittua muutama minuutti ja sitten kalaa käytiin kokeilemassa uudestaan piilopaikastaan jollakin toisella menetelmällä – näin pääosa joukkueen saamista kaloista ”kaivettiinkin” esille ja haaviin saakka. Vaikka Ismo oli joukkueestamme vähiten kalaa saanut, niin Ismon rauhallisuus ja ”kellottaminen” eli toiminnan tahdittaminen ajan suhteen ratkaisi useammallakin jaksolla sen, että saimme useamman kuin yhden kalan jaksolta mitattavaksi. Joukkueemme voitto perustui yhteiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä hyvään yhteishenkeen.

 

joukkuesm-kuva4.jpg

 

Kuva 4. Perhokalastuksen joukkuekilpailun Suomen Mestarit vuonna 2009 (Ismo, Joni ja Leo).


Tällä kertaa ei lopputulosta tarvitse ”jossittella”, sillä kakkosjoukkue nappasi tasaisella suorituksella Pirkanmaan Perhokalastajille historiallisen Suomen Mestaruuden ja ykkösjoukkuekin sijoittui hienosti viidenneksi. Kaukana ei ollut ennen kisaa tavoittelemamme kaksoisvoittokaan.

Viiden kärki 24 joukkueen kisassa oli seuraava:


1. Pirkanmaan Perhokalastajat II
2. Espoon Kilpaperhokalastajat I
3. Saaristomeren Perhokalastajat II
4. Järvi-Suomen Kilpaperhokalastajat I
5. Pirkanmaan Perhokalastajat I


Kilpailun järjestelyt sekä toteutus olivat onnistuneet ja tästä järjestäjät ansaitsevat kiitoksen.

Kiitos/ Joni, Ismo ja Leo